Söpöilyä ja Tarinointia!

Jeah.. Ei mun pitänyt kirjottaa.... Muttakun löysin jumalattoman söpöjä pieniä nukkekotikalusteita halvalla kun alennusmyynneistä nappasin. Jessykän villaa miettien , sain siinä shootattua myös pienen tarinan aikaan! ( Koska Villa ja Ringi jäivät vahingossa tänne tampereelle vierailulle. Sneakyjä nää pikkuset kun eivät kotiin halunneet mennä 8D )

Tässä olisi , pahoittelen ehkä hieman köykäistä kirjoitustaitoani , mutta noh. En voinut vastustaa!
Tuplapostaus minulta tänään , mutta tämäkin juttu tuli vähän puuntakaa XDDDD

Valitettavasti lol somistukset eivät ole mitään parasta luokkaa , koska tästä ei ollut tarkoitus tulla edes tarinaa.. Sänky ja pahvilaatikko *peukku*

---------------------------

 Kello oli jo paljon , aurinko oli alkanut jo laskea mailleen ja hiljaa hämärä alkoi hiipiä myös syrjäiseen taloon . Kuitenkin talon ikkunoista paistoi ulos lämmin valon kajo joka selkeästi oli lähtöisin sisätilojen lämpimästä takkatulesta.

Hempeä hyräily kuumisi sisätiloissa vaikkakin peittyen välillä takkatulen rätinään.

Lumivalkoiset jalkaterät heilahtelivat hiljaisen hyräilyn tahtiin , miehen istuessa lattialla pienen viltin päällä , puuhastellen jotakin matalan pöydän äärellä.

 

 Hiljaa hyräillen , talvenjumala nosti pienen pienen jakkaran käsiinsä ja tutkiskeli uusinta hankintaansa uteliaana. Ajatukset siitä , pitäisikö hänen pikku keijukaisensa näistä , pyörivät miehen päässä nostaen, jopa pieniä epävarmuuden tunteita miehen mieleen .

Hymähtäen huvittuneena mies kuitenkin laski pientä jakkaraa kädestään.

Mies tiesi aivan hyvin , että pikku jääkeiju piti aivan kaikesta , mitä hän ikinä oli tytölle hankkinutkaan , siispä miksi tuo olisi miettinyt sen enempää sitä , huolittaisiinko lahja vai ei.

Pian jumala laskikin pienen jakkaran kädestään pöydälle , pienen pienen pöydän viereen , asetellen sen valmiiksi yllätykseksi pikkuiselleen.

 Asetteluun ei tarvinnut edes kovasti keskittyä , sillä tämä oli jo tuttua jäämiehelle , joka ei voinut pitää näppejään irti kaikesta pienestä ja söpöstä tavarasta, jota hän siten myös hamstrasi pikkuiselleen.

Äänettömästi mies laski pienet jakkarat paikoilleen , odottamaan saajaansa.

Pieni kahina kuului vaan miehen vaihtaessa asentoaan .

"Villa.." , 

Mies lausui rauhallisesti , kutsuessaan pikkukeijuaan luokseen , katsomaan pientä yllätystään.

  

Pienen kilinän saatellessa pikkukeiju ilmestyikin jumalan harteille .

"Mitä!" , hihkaisi pieni keiju heleällä äänellään.

"Enkai häirinnyt sinua ?  Puuhasitko jotain , pikkuiseni?" ,

 mies vastasi rauhallisen lempeällä äänellään. 

Miehen äänestä hehkui lämpö vaikka ulkokuori ja olemus olisivat voineet kertoa jotain aivan päinvastaista.

 " Leivoin keksejä! Mutta ne voivat aina odottaa!" ,

 pikkukeiju hihkaisi hilpeänä, mikätahansa asia saattoi jäädä kesken , kun kyse oli yleensä niin kiireisen jumalan huomiosta.

 "Hienoa , pörriäiseni , sillä minulla on sinulle jotain näytettävää" ,

  jatkoi  jumala ,pikkutytön puheen jatkeeksi , nostaen kätensä ylös ja antaen keijulle tilaisuuden hypätä kämmenelle istumaan . Odottamaan mitä jännää mies olisi hänelle keksinytkään.

 Rauhallisesti jumala laski pikku keijun pöydälle.

"Mitä jännää sinulla on minulle!" , 

pieni keiju henkäisi haltioissaan silmät kirkkaana.

"Katso itse" ,

 jumala naurahti antaessaan tytön pompata itse pöydälle.

 Tyttö veti henkeä haltioissaan huomatessaan uudet kalusteet pöydällä , ja kuinka paljon niitä taas olikaan.

"Onko nämä kaikki minulle?!" ,

keiju hihkaisi ,saaden jumalan naureskelemaan itselleen.

"Kyllä , kuten tavallista" ,

 hymähti mies vielä ajatellessaan sitä kuinka usein loppujenlopuksi hän ostikaan pikkukeijulleen uutta tavaraa, ja kuinka tyttö jaksoi aina innostua uudelleen ja uudelleen .

Haltioissaan tyttö kipitti pöydän ja jakkaroiden luokse , istahtaen kokeeksi uudelle tuolilleen. Se oli ehkä hiukan kova , koska se oli pelkästään puinen , mutta tytön puffumekko pehmensi mukavasti takamuksen paikkaa.

"Nämä ovat huisin söpöjä!" ,

Villa hihkaisi , rientäessään seuraavan kohteen kimppuun.

Seuraavaksi tyttö istahti pöydälle tutkimaan laatikkoa , jonka jumala oli asetellut hieman kauemmas pöydästä ja tuoleista.

"Huhhuh, olen aina tarvinnut lisää säilytystilaa tavaroilleni" ,

tyttö puuhki ja pyyhkäisi otsaansa miettiessään tulevaa siivousremppaa ja järjestelyä kun tämä saisi vihdoin siirtää turhat tavarat piiloon talteen.

"Heh , tiedän" , 

jumala lisäsi vielä lempeällä äänellään.

"Voisin säilöä tänne kaikki leluni , koska söpö nalle kertoo että laatikko on lelulaatikko , eikö?" ,

tyttö puuskutti innoissaan . Pienen keijun mieli tulvi erilaisia ajatuksia mitä kaikkea laatikkoon voisikaan säilöä.

"Tutkihan lisää , pörriäiseni~" ,

 mies lisäsi jälleen.

Kehotusta totellen , pieni keiju suorastaan ryntäsi pöydän poikki seuraavaan kohteeseen!

"Pehmeä sänky!! Vanha olikin ihan liian iso!" , 

tyttö nauroi iloissaan hypätessään sängyn pehmeälle patjalle saaden myös touhujaan katselevan jumalan naureskelemaan ja myötäilemään , olihan Villalla jo sänky , mutta liian iso.

Mies tunsi itsensä hieman höperöksi ajatellessaan jälleen sitä kuinka tämä hemmotteleekaan pikku keijunsa piloille kaikella.

"Valitettavasti en ehtinyt vielä tehdä sinulle petivaatteita" ,

 mies kuitenkin lisäsi hymisten huvittuneena , tuoden sormiaan hymynsä peitoksi.

Tälläkertaa jopa ilman kehoitusta , pikkukeiju ryntäsi eteenpäin , vastaamatta jumalan mietteisiin petivaatteista ,ei keijulla ollut nyt aikaa miettiä sellaista!

"LISÄÄ säilytys paikkoja, uudet lipastot! Tänne voin laittaa kaikki vaatteeni , alas pikkarit , sitten ylös mekot, paidat... JA SUKAT!" ,

tyttö suorastaan loisti selittäessään jumalalle aikeistaan , saaden jälleen pieniä huvittuneita katseita yläpuoleltaan , kuullen myös pienet miehiset naurun tyrähdykset.

 " Mitä sinä naurat?" , kysyi tyttö hieman hämillään .

Vastaukseksi tyttö sai letkeän käden heilautuksen ja huvittuneet sanat: 

"En mitään , jatkappa matkaa"

  

Seuraavaksi tyttö pääsikin istahtamaan kaiken sen hulinan keskellä , kaunis kirjoituspöytä sai tytön taas ajattelemaan mitä kaikkea kivaa senkin äärellä pääsisi puuhaamaan.

Piirtämään , maalaamaan , lukemaan ja kirjoittamaan runoja tai jopa tarinoita!

"Miksi sinä taas hankit näin paljon kaikkea" , 

tyttö lisäsi lopulta mietteissään.

Jumala  sieppasi pikku keijun käteensä ja nosti harteilleen istumaan.

" Koska sinä olet pieni ainokaiseni , pörriäiseni. Haluan että viihdyt täällä" ,

 mies selosti hiljaisen lempeällä äänellään , saaden pikkutytön hihittelemään.

" Miksen ilahduttaisi pientä kukkastani yllätyksillä , kun kerran voin" ,

 jumala vielä lisäsi.

Keiju kurotti käsiään halaamaan talvenjumalan valkeita kasvoja heittäen myös pienen lapsimaisen suukon tämän nenälle.

"Kiitos!" ,

tyttö kuiskasi miehen korvaan .

 "Mutta yksi asia sinun pitää luvata" , 

jäämies aloitti rauhallisella äänellä.

 

" Muistat pitää talosi siistinä , etkä riko tavaroita" ,

 jumala heilautti sormeaan varoittavasti.

"Sinun täytyy kunnioittaa omaisuuttasi" ,

 tuo jatkoi pienen keijun kuunnellessa tarkasti ja nyökkäillen jokaiselle sanalle.

 " Ainiin , ja muistat myös ~ ...

 ... tulla aina luokseni kun haluat huomiota" ,

 mies hymähti lempeästi , pienen keijun tarttuessa kiinni tämän valkeasta sormesta.

"Vaikka olen kiireinen kaipaan sinua kovasti "

  

"TOTTAKAI!" ,

pieni keiju hihkaisi , tämä tiesi jumalan olevan kiireinen ja oli pelännyt suuresti häiritä tätä , koska tietenkään pieni tyttö ei halunnut aiheuttaa vaivaa miehelle joka hänestä niin hyvin piti huolta.

 "Se on lupaus!" , 

tyttö vielä lisäten saaden miehen nyökkäämään vierellään.

...

..

.

"Mutta , pörriäiseni , menehän nyt, tai keksisi palavat karrelle uunissa" ,

 mies huomautti pikkuiselleen vielä , 

ennen kuin tuo lähti kiireissään takaisin nukkekotiinsa .

Keksit olivat unohtuneet kokonaan.

Rauhallinen ilta jatkui vielä pitkään , jumalan ollessa tyytyväinen itseensä ja odotellessaan pikkukeijuaan takaisin ,

 pienen pienen uunituoreelle tuoksuvan keksilautasensa kanssa.

End~

--------

Sitten ihan vaan muutama ylimääräiskuva , mitä jäi tarinasta yli XD Senlisäksi jessyä varten otetut kuvat ostamistani kalusteista!

Haleth: Mullonki söpö keiju teil ei ~

Lopuksi vielä supateltiin salaisia joita valokuvaaja ei saanut kuulla .

JA siinä oli kalustusta ! Toivottavasti pidät Jessy!!!!

*trololo mää ja mun kirrrjotus taidot*

~Ameeba